Näin hoidat purentaongelmaa oikein
Purentaongelma on ehkä yksi vaikeammista vaivoista, joita vastaanotollani hoidan. Kyse ei ole niinkään siitä, ettenkö saisi asiakkaalleni hyvää hoitovastetta käsittelyllä, vaan siitä, että usein oireet hiipivät hiljalleen aina takaisin. Nykyään purentaongelma onkin noussut todella puhutuksi aiheeksi, ja monet tunnistavat oireidensa johtuvan juuri kyseisestä vaivasta. Hoitamisessa on aina huomioitava kokonaisuus. Senpä vuoksi vain purentalihaksien käsittely yksinään harvoin riittää ja muutoksia olisi tapahduttava asiakkaan elämässä, jotta oireilu pysyisi kurissa. Vain juurisyiden hoitamisella voidaan vaikuttaa vaivan pitkäaikaiseen helpottumiseen.
Stressi
Stressi on monen vaivan alku ja juuri. Me tarvitsemme elämässämme stressiä, mutta vain rajallisesti. Se saa meidät ylittämään itsemme, kuitenkin monella tämä tila jää päälle. Nyky-yhteiskuntamme vaatii meitä suorittamaan ja suoriutumaan monella elämän osa-alueella saman aikaisesti. Meidät on opetettu siihen. (Devapath, s. 33-38.) Pitkäaikainen stressi aiheuttaa autonomisen hermoston epätasapainotilan, jolla on monia vaikutuksia hormonitoimintaan ja sitä kautta hengitykseen. Pitkäaikainen stressi vaikuttaa unen laatuun ja tutkitusti myös purentaongelman syntyyn (Kirveskari). Monella meillä on taidot, joilla kulutamme itsemme tehokkaasti loppuun, mutta ei tietoa miten pysähtyä. Se on kuin oppisit ajamaan pyörää, mutta kukaan ei ole kertonut mistä löytyy jarru...
"Stressin hyöty on se, että sen avulla vältymme tuntemasta itseämme. Se myös turruttaa meitä olemasta herkkiä ja haavoittuvaisia tässä ympäröivässä maailmassa, joka usein on kova ja tuomitseva. Jatkuvasti mukanamme kantamamme stressin määrä osoittaa, miten vaarallisena maailmaa pidämme. Olemme kehittäneet tavan suojella itseämme vihamiehiseltä maailmalta" - Voimaa hengityksestä, Devapath
Hengitys
Hengitys on ehto elämälle. Silti monet meistä eivät uskalla hengittää ja ikään kuin pidättävät hengitystään, usein tiedostamatta sitä itsekään. Pitkäaikainen stressi ruokkii pinnallista hengitystä, jolloin otamme käyttöön apuhengityslihaksia, joiden nimensä mukaisesti tulisi vain avustaa hengityksessä. Hengitys siirtyy siis hartioihin ja kaulan lihaksiin emmekä anna tilaa pallealle. Hengityksessä pallean tulisi laajentua eteenpäin ja kylkien levitä sivuille. (Hengitysliitto.) Monilla purentaongelmista kärsivillä asiakkaillani hengitys on hyvin pinnallista. Apuhengityslihakset kaulalla ja rintakehällä ovat suorassa yhteydessä purentalihaksiin, jolloin niiden yliaktiivisuudesta seuraa purentalihaksien yliaktiivisuutta. Joskus pinnallisesta hengityksestä voi jäädä paha tapa, kuten esimerkiksi virheellisestä kävelytyylistä leikkauksen jälkeen. Tällöin on opeteltava toimivampi tapa uudelleen. Kuuntele ilmainen hengitysharjoitus alla olevasta linkistä.
"Ilman syvempää ymmärrystä meillä on taipumus palata pinnalliseen hengitykseen. Vaikka pystymme hetkellisesti vapauttamaan hengityksemme urheilemalla, hengitys palaa takaisin pinnalliseksi urheilusuorituksen jälkeen. Ikävä kyllä meidän on ollut pakko oppia tukahduttamaan voimakkaat tunteet ainoalla tuntemallamme tavalla: pidättämällä hengitystämme." - Voimaa hengityksestä, Devapath
Istuminen
Suomalaiset aikuiset viettävät suurimman osan valveilla olostaan pääasiassa istuen tai maaten (UKK-instituutti). Paikallaan olo ja etenkin istuminen vaikuttavat monellakin tavalla terveyteemme ja yksi haitoista on purentaongelman ruokkiminen. Purentalihaksemme ja pallea ovat suorassa yhteydessä lonkankoukistajiin (syvä frontaalilinja), jotka istuma-asennossa ovat lyhentyneessä asennossa ja kuormittuneena. (Myers, s. 179-181.) Usein huomaankin purentaongelmaisella asiakkaallani olevan ongelmia lonkankoukistajissa. Tämän lisäksi monilla istuminen tarkoittaa asentoa pää pitkällä edessä selkä pyöreänä. Huono niskan ryhti rajoittaa leukanivelen toimintaa ja altistaa purentaongelmille. Asennon korjaaminen helpottaa oireita. (Huhtela & Mikkola, s.7.) Näissä tapauksissa muutoksia tulisi tehdä työ- / opiskeluolosuhteisiin ja kyseisten lihasryhmien harjoittamiseen. Kokemukseni mukaan lonkkaa koukistavat lihakset ovat yleensä lyhentyneet ja liian aktiiviset, kun taas pakaralihakset venyneet ja kaipaavat aktivointia. Kaularangan alueella taas kireyttä on kaula etupuolella ja heikkoutta taas epäkäslihaksissa ja lavan lähentäjissä.
Uni
Uni tai enemmänkin sen puute on rinnastettu mm. monien sairauksien syntyyn, ylipainoon ja sydänkohtauksiin. Olemme usein niin ylivirittyneitä, että vaikka haluaisimme nukkua, niin emme vain saa itseämme uneen. Tällöin "taistele tai pakene- hermostomme" käy ylikierroksilla eikä salli meidän nukahtaa, vaikka meillä ei olisi mitään fyysistä uhkaa. Huonosti nukutut yöt taas ruokkivat stressitilaamme vain lisää. (Paunio & Porkka-Heiskanen.) Uni onkin ratkaiseva tekijä purentaongelman hoitamisessa. Unen laatua ja määrää usein kuulee vähäteltävän, vaikka se on yksi tärkeimmistä ja helpoimmista tavoista pitää itsemme terveinä. Onkin tärkeää, että ajallisesti yöuni olisi tarpeeksi pitkä, jotta ehdimme käydä läpi kaikki unen vaiheet. Aivomme ovat riippuvaisia unesta ja jokainen unenvaihe (kevyt NREM-uni, syvä NREM-uni ja REM-uni) tuottavat oman hyötynsä yön aikana (Walker, s. 126-127). Esimerkiksi syväuni ja REM-uni ovat erityisen tärkeäitä stressin helpottamiseksi. REM-unen aikana keskeinen sressiin liittyvä hormoni noradrenaliini poistuu kokonaan aivoista. REM-uni onkin ainoa hetki, jolloin aivoistamme ei löydy mitään rauhattomuutta aiheuttavaa molekyyliä. (Walker, s. 237.) Alkoholin nauttiminen vaikuttaa nimenomaan REM-uneen (Walker, s. 306-310), jolloin sen vähentäminen on paikallaan, jos kärsii uni- ja/tai purentaongelmista. Asiakkaille, joilla on uniongelmia, olen usein ohjeistanut tapoja, joilla rauhoittaa omaa hermostoa.
Ruokavalio
Kuten tiedämme, suolisto on toiset aivomme (Havaste, s. 45) ja siksi myös tärkeä tekijä purentaongelman hoidossa. Ruokavaliomme on muuttunut rajusti viime vuosien aikana todella prosessoiduksi. Ruokamme sisältää paljon tyydyttynyttä rasvaa ja sokeria. Nämä asiat heikentävät suoliston kuntoa selkeästi. (Havaste, s. 72-75.) Myös stressillä on suora vaikutus suolistomme ja sen mikrobien kuntoon. Pitkäaikaisessa stressissä suolistomme noradrenaliinin tuotanto kasvaa ja tämä vain pahentaa "taistele tai pakene-hermostomme" yliaktiivisuutta. Suolistomme heikko kunto vaikuttaa mielialaamme ja yksi näistä tekijöistä on serotoniinin tuotanto. Suolistomme tuottaa suurimman osan serotoniinista, joka on tärkeä mielialahormoni. Serotoniini vaikuttaa mielialan lisäksi myös nukkumiseen serotoniinin ollessa melatoniinihormonin esiaste. (Havaste, s. 49-53.) Siksi myös suoliston kunnon ylläpito on tärkeä huomioitava purentaongelmaa hoidettaessa. Suoliston ja sen mikrobitasojen kuntoa voi kehittää probiooteilla ja prebiooteilla sekä stressin vähentämisellä. (Havaste, s. 53-55.) Syömämme ruuan tulisikin olla monipuolista ja sisältää runsaasti hyviä kuituja eri lähteistä.
Lähteet:
Devapath, k., & Laaksonen, R. (2015). Voimaa hengityksestä: Matkalla rakkauteen, iloon ja terveyteen. Basam Books.
Havaste, A., Alakulju, J., & Org, T. (2019). Suolistoa hoitamalla superaivot: Viisi askelta parempaan työtehoon ja palautumiseen. Viisas Elämä.
Hengitysliitto. Hengittäminen. Viitattu 6.6.2023. https://www.hengitysliitto.fi/elamanlaatu-ja-hyvinvointi/hengitysterveys/hengittaminen/
Huhtela, O. & Mikkola, O. YTHS. 2016. Viitattu 6.6.2023. https://www.yths.fi/app/uploads/2020/01/Narskuttelijan-opas.pdf
Kirveskari P., 2006. Duodecimlehti. Viitattu 5.6.2023. https://www.duodecimlehti.fi/duo95601
Myers, T. W., Maizels, D., Wilson, P., Chambers, G., & Kolehmainen, S. (2012). Anatomy trains: Myofaskiaaliset meridiaanit kuntoutuksen ja liikunnan ammattilaisille ja opiskelijoille. VK-Kustannus.
Paunio, T. & Porkka-Heiskanen, T. 2008. Duodecimlehti. Viitattu 6.6.2023. https://www.duodecimlehti.fi/duo97135
Terveysverkko. Uni. Viitattu 6.6.2023. https://www.terveysverkko.fi/tietopankki/terveysliikunta/uni/
UKK-instituutti. Paikallaolon terveysvaikutukset. 2022. Viitattu 6.6.2023. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/paikallaanolon-terveyshaitat/
Walker, M., & Eskelinen, H. (2019). Miksi nukumme: Unen voima. Kustannusosakeyhtiö Tammi.